Bayyinaango Fedde rewɓe hesniiɓe

0
700

E nder iiñcuru politik yerɓinnoondu leydi ndi kam e gargol Seneraal Abdel Asiis e laamu he e nder lebbi cakkitiiɗi ɗi, woodiino ko dilli seeɗa e hafeere maayraaɓe, haa arti noon e dokkugol ɓesnguuji e ronooɓe maayɓe e kewkewe 89-90, ndaamordi ciforiindi niiyene : 2 000 000 UM wonande ɓesnguuji ofisiyeeji e 1 800 000 UM wonande sukkuɓe ofiseeji e soldateeɓe.

Ndiiɗoo njoɓdi saabinooma duko mawngo yowitiingo e battane ñawndugol juumtungol, nuunɗungol gagga warngooji.

Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e jagge mum en mettiniino heen no feewi, ñiŋi no oo gagga yiɗiraa ñawndireede nii, kolliti faayre mum en e kulol mum en, sibu so geɗe ɗe njahrii nii, firti hankadi ko bonannde dagnaama, ɗum ɗoon noon ko yeru mo moƴƴaani.

Yimɓe ɓe fof cikkitii nafoore ko gollaa heen ko. Woodi naamniiɓe mbele ko ɗum iddiya walla.

Ko min nganndi heen, hakkunde amen e Alla, ko ɗumɗoo : min mbiyaa ko ɗum ballal tan, baɗirangal ustande min caɗeele. E oon sahaa heewɓe mettiniino heen, haa arti noon e daraniiɓe jojjanɗe aadee, sibu, e miijo maɓɓe, ndeeɗoo feere moƴƴaani, sibu nde laawɗinta ko wel-maa dagoo.

Gila ndeen, fedde rewɓe hesniiɓe ina wondi e caɗeele mawɗe sabu golle e bonanndeeji ardorde COVIRE (…) tawi wammbi ɗum en ko kolonel … mo Ardorde Toownde Konu e Ardorde leydi ndi kalfinnoo doosiyee o.

Sabu am wonde hooreejo fedde rewɓe hesniiɓe, ina waɗɗii kam habrude yimɓe ɓe no geɗe ɗe njahrunoo e rokkude ɗum en laɓɓitinooje jowitiiɗe e gagga warngooji ɗi.

Minen ɓe bonanndeeji ɗi njettinoo ɓe, min teskiima wonde COVIRE, e ballal kolonel  (o), ko ko puunti min, sibu cuuɗii min goonga o, huutorii caɗeele amen e ngonka amen e humanbinnaagu amen, ciifni min kaayitaaji, tawi winndaa heen ko min ngoppii hankadi haala ka, tee min ngontaa wullito to ñaawoore ngam ñaawgol warkoyeeɓe ɓe.

E min mbiya COVIRE e Jah Aadama wonde min tinii :

– kaalis porlaaɗo o, paynanooɗo e loraaɓe ɓe ;

– doggi baɗaaɗi ɗi ndewaani laawol, yimɓe ɓe njotondiraani hay batte e gagga waraaɓe ina ɓeydaa heen mbele ina keɓa kaalis ;

– udditgol joɗnde ɗiɗmere tawi waɗiraa ko fuuntude rewɓe hesniiɓe, mbele ina ngoppa daranaade hakke mum en, natta yiylaade nuunɗal e ñaawoore ;

– ballitgol seegiiɓe fedde amen ngam feccude min e bonnude golle amen ;

– njiylawu e denndingol kaalis to won e ammbasaduuji gonɗi e Nuwaasoot tawi ko e innde rewɓe hesniiɓe, tawi fedde amen e ardorde mum tinaani ɗuum.

E min ciftina wonde gagga warngooji ko gagga ngenndi ndii kala, toɗɗiiɗo Muritaninaaɓe kala. Ñawndugol gagga o gasataa ɗoon ɗo ndimaagu loraaɓe ɓe hormaaka, tee foti waɗde ko e nder nuunɗal e potal e ɗooftagol sariya.

E min ciftina wonde fedde rewɓe hesniiɓe wondaani tee tinaani ɗee golle bonɗe. E min ɗaɓɓi nde wiɗto waɗetee, toɗɗiingo Goomu kalfinanoongu ooɗoo doosiyee.

E min ɗaɓɓi e denndaangal pelle loraaɓe : rewɓe hesniiɓe, ɓoccitiiɓe e warngooji, baayeeji, CRAPOCIT, nde njeertotoo, ndeentoo yiɗɓe bonnude golle men.

Min ngonani ko safaara diisnondiraaɗo wonande gagga warngooji, tawi naftata kadi ko loranooɓe.

Hooreejo Fedde rewɓe hesniiɓe, Huley Sal

Nuwaasoot, ñalnde 30 setaambar 2009

Maymuuna Alfaa Sih, koolaaɗo kuuɓal fedde hesniiɓe

Maymuuna Alfaa Sih hesnaniiko lietnaa duwaan biyeteeɗo Alasan Baydi Bah, baraaɗo e hitaande 1991.  Kanko woni koolaaɗo kkuɓal fedde hesniiɓe.  Ko o maande hare ɓeeɗoo rewɓe kaɓetee ko ina wona jooni duuɓi 19, tawi meeɗaa yafɗude, e wondude e jaambaraagal mawngal e pellital mawngal, mbele aduna o ina annda ko kewnoo e ndeen hitaande 1991, nde ɓiɗɓe maɓɓe e worɓe maɓɓe e wandiraaɓe maɓɓe worɓe mbardetee amdu e nder kasooji laamuyel ceddungel.  Ko ɗum hare juutnde, duuɓi 19 aɓe ndarii e yiylaade goonga. Hannde, hay gooto waawaa wiyde ina ruppoo hujjaaji maɓɓe, sibu, so ɗi ñawndiraaka nuunɗal e peewal, ngootaagu ngenndi men waawataa wonde.  Kaŋko Maymuuna Alfaa Sih, o meeɗaa jaj-jajtinde e darnde makko. Alaa fof no ɓe kulɓiniraaka mbele aɓe ngoppa kaaɗoo haala. Ɓe mbaawnaama, ɓe etaama yeeneede maa soodeede, kono ɓe njaɓaani. Ɓe etaama fuunteede, ɓe njaɓaani. Ɓe etaama hoomteede e naññeede kono ɓe njaɓaani. Ko ɓe fellitɓe joofnude hare maɓɓe : ɗuum woni anndude goonga o, anndude ko kewnoo e ñalɗi boomaare 1991. Ko anndude hol saabinooɓe ɗii warngooji. Ko anndude hol warnooɓe. Ko salaade mukñaa. Ko salaade goomuyel warkoyeeɓe tunwina leñol no woorunoo. Ɗum fof ko yiɗde yo ngootaagu ngenndi ndi tabit e fawaade e nuunɗal e kaaldigal goonga.