Wiyi noon ko Goomu Fedde Ngenndiije Dentuɗe kalfinaangu hakkeeji faggudu e renndo e pinal, e nder ciimtol mum battanol, caaktangol ñalnde 10 desaambar 2012, nde hollitta faayre mum e kuuɓtodingol njeenaari cabbinndi e e denndaangal juɓɓule leydi ndii, go’o e njuɓɓudi ñaawoore. Geɗe ɗe peewaani, njooɗaani wonande no laamu Muritani gollortoo jawdi leydi ndii. 

Feccere ɗiɗmere ndee : Ko ndiyam kuutortee-ɗam : ɗum fawii ko e ndiyam kuutortee-ɗam e salligi, walla ɓuftagol, ñaawoore mum ko ndiyam laabɗam ŋeelitiiɗam, no ɗam wayi fof ɗam naggirtee ko no ɗam ardunoo e mbaydi majjam. Haadi alaa daliilu kollirɗo ɗam wayliima, e dow hadiis Rabiyyi ɓiy Moawaji e nder cifagol mum salligi nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo), wiyii : “nelaaɗo Alla moomirii hoore mum ndiyam keddinoo-ɗam e juuɗe mum”.

To bannge wellitaare jaayɗe, Muritani woni hoore leyɗe Aarabeeɓe fof. Nder winndere ndee, Muritani ko leydi 67ɓiiri/179 to bannge wellitaare jaayɗe, yeeso Kowoyt 77, e Libaan 101, yeeso Kattaar e Tuunus 138ɓiiri. Ko ɗoon ndi wonnoo rawane. E nder leyɗe Aarab ko Muritani tan jogii sariyaaji juɓɓinooji jaayɗe elektoronik, woni jaayɗe internet, ɗum jiidaa e ballal ndi rokkata jaayɗe keeriiɗe, puɗɗingal e hitaande ɓennunde ndee. 

Miijo ngo laamu Leydi Muritani ƴefti ngam haɓde e mbuusuuji ko huunde heewnde faayiida, ngam teskaade caɗeele ɗe mbuusuuji ngaddi to bannge sato e taariindi. Eɗen mbaawi teskaade ɗeeɗoo geɗe : Mbuus ina addi caɗeele no feewi e jawdi haa teeŋti noon e nduroori, ko heewi hannde, so njawdi walla ngaari walla mbeewa hirsaama, kuuse mum tawatee ko ina heewi dak mbuusuuji. 

«Cukalel laaɓa juuɗe ñaamdata ko e mawɓe». Suka gadano oo, hono Neil Ibata, en kaaliino haala mum ɗoo. Suka ɗiɗmo oo, ko Ameriknaajo, jahroowo e duuɓi 15 (sapp e joy !), peewnungel ƴeendorgal jaawngal (test) nguɗu (kaaseer) baggol.

Koolol keewal pine ɗiɗmol, yuɓɓinaama e Nuwaasoot tuggi 7 haa 10 feebariyee 2013. Pelle pine ngenndiije mbaɗii heen golle maantinɗe, hono pelle pine  Wolof e sooninke e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani. Hikka noon, heen fedde kala suɓii ko kewuuji tati ɗi yuɓɓinta e jammaaji tati ɗii. Nii woni Fedde Ɓamtaare Pulaar holliti, jamma gadano oo ko «pulaagu», jamma ɗiɗaɓo oo «hiirde wammbaaɓe», jamma tataɓo oo «hiirde pekaan».

Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Goomu mum Ngatamaare, yuɓɓinii hiirde pinal mawnde nde hono mum wayri waɗde e wuro Nuwaadibu, ñalnde Aset 16/02/2013, to galle KASKAD. Faandaare catal ngal e juɓɓingol ndeen hiirde ko yuɓɓinde ndee hiirde ko ɗeeɗo geɗe : 1. Waɗde hirjino yaajngo e nder wuro Nuwaadibu, ko fayti golle fedde ɓamtaare pulaar, haa teeŋti e kuccam e golle fedde ndee jogii e oo sahaa. 

Biraan noddii hardaneeɓe yo ndarto njiimaandi, mbinnditoo. Biraam wul Dah wul Abeidi waɗi ngoon noddaango ko ñalnde alkamiisa 24 saawiyee 2013 to Neema. O woytii « caɗeele ɓe kawrata e leydii ndii fof ». Ko ɗoon o udditi «seppo haɓaade njiyaagu ngam ndimaagu» fotngo ummaade Neema jaaƴoo Nuwaasoot, woni 1 000 km. 

Banndiraaɓe tadduɓe,
Ɗuuɗuɓe e mon winndii lamndike men ko waɗi Peeral addaali kesum gila e hitaande yawtunde,

Nanondiral hakkunde ministeer jaŋde e porofosuruuji wonooɓe e diiño. Caggal kaltapilaaji keewɗi huunde e jannginooɓe duɗe hakkundeeje wonnooɓe e diiño e nder ministeer hee, ciifondiraama nonondiral hakkunde maɓɓe e hilifaaɓe oon ministeer. Cifti-nen, caɗeele ɗee ngari ko caggal nde kalifu ngenndi kalfinaaɗo jaŋde fekti 108 porofosoor sabaabu nde njahiino geddooji baɗnooɗi nder hitaande yawtunde ndee. 

Ko ɓooyaani koo, halifaaɓe laamu nguu ina keewi wiyde wonde “doosiyee ndonaandi aadeeri uddaama!”. Ɗuum ko caggal nde horeejo e leydi oo e hoore mum haali hono ɗuum e “jokkondiral mum e ɓesngu to Attaar” caggal ɗuum e nder jaayɗe goɗɗe. Kono tan haalaluuji ardiiɓe hare jojjanɗe aadee, ko wayi no Mammadu Saar mo Fonadh, walla awokaaji, ko wayi no Faatimata MBay, maa waranaaɓe ɓee e koye mum en, walla huunde de depiteeji,

Tuubaako Farayse gooto, ganndo mawɗo no feewi ko faati e Islaam e Arab, biyeteeɗo Mathieu Gidère, jeertinii wonde wolde Mali, sarii, saakii ownooɓe wonnooɓe Mali ɓee e nder leyɗe catiiɗe ɗum ɗee. « Maa ɗum jibin ngonka kesa e nder Afrik. Ko suudu korndolli denndaangal tarafikaaji : dorog, njogitaaje, kuutoragol diine. Mali wonnoo suudu. Hankadi, Muritaninaaɓe ɓee nana koota Muritani, Caadnaaɓe to Caad.