Faatimata Ɓaas, karallo jaŋde : “Nafoore jaŋde neeniwal ko huunde jarribaande”

 

Mbiɗo salmina banndiraaɓe fof. Ko ardii fof, mbiɗo weltii hannde e oo ɗoo ñalawma, mbiɗo yetta Fedde Ɓamtaare Pulaar e darnde mum e tiiɗnaare mum e muñal mum yaa yottii ɗo hannde. Sikke alaa caɗeele ina keewi, kono darnde maɓɓe e tiiɗnaare maɓɓe yettinii ɓe hannde ɗo ɓe njettii ɗo. So ɗum ɓennii, mbiɗo yiɗnoo werlaade konngol ko fayti e jaŋde ɗemɗe ngenndiije wonnannde sukaaɓe. Karallaagal jaŋde hollitii hono cukalel so jannginaama ɗemngal mum ngal muuyni,

Bayyinaango huuɓtodinngo jojjanɗe aadee

Naatirde

 

E teskaade wonde ko keptingol ndimaagu aadee e potal hakkeeji yimɓe fof, hakkeeji ɗi teettotaako, ngoni dabi wellitaare e nder winndere nde;

E teskaade wonde ko baasgol heptinde kam e calagol tottude hakkeeji aadee ngaddi barondiral e salaare sanndolinnde,

Siidi wul Siidinaa ulliima e dunndu


Biyeteeɗo Siidi wul Siidinaa (Jendel), gartiranooɗo ɗo ñalnde 12 saawiyee ummoraade Gine Bisaawo, ina wondi e Muhammed wul Siidi (Shabarnoo) e tato woɗɓe, ɓoccitiima kasoo, dogi. Kamɓe ɓeeɗoo fof noon ko ɓe tuumaaɓe e warngo tuubakooɓe Farayse waranooɓe saraaji Eeleega, ñalnde 24 desammbar 2007.

Gurel amen e njimaandi Koloñaal

Gurel amen hoɗnoo ko e duuɗe e caaɗli, yor-yor tule ceene, ɗo ceeweele toɓatnoo mbaɗa beeli beeli, ɗo cayle e ciluweeje leewotonoo, ɓireteeɗi kuuna kayoo, njaabondira e gooleeje, caaɗli gese niiloo higgu, duule ndunngu cummba moosa, njalda e aynaaɓe, remooɓe e sippooɓe ngartida e dogtooji … Ndeen ko mu suka mi heewaani sokla, so wonaa mi ɓadoo baaba nde naange daaydaayni waɗi mbuuɗu, moolii e tule hirnaange, mbatooje ɗakkii, doombi corsorti, gedde nduuɓani luurooji, ndiwri toŋŋinii e dow leɗɗe, jamma wona e yiiwaade, koode ñaara e asamaan.

Ganndal koode : satonaange

Duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e jeegom hannde annduɓe koode njanngini yimɓe wonde satonaange (le système solaire) jogii ko tagopeeje (planètes) jeenay : tuggi ɓurnde ɓallaade Naange haa ɓurnde woɗɗude Naange ko Merkiir, Wenis, Leydi, Marse, Jipiteer, Satirne, Iranis, Neptin, Piliton. Paamen wonde Naange ko hoodere. Taagopeeje ɗe taarotoo ko Naange, keɓa e mum nguleeki  e  fooyre.

Abdul Bookara Kan

 Abdul Bookar Aali Dunndu Segele, ganndiraaɗo  Abdul Bookar Kan, ɓurɗo lollirde Abdul Bookar mo Daabiya, jibinaa  ko  e nder Boosoya, e wuro Daabiya,  hedde 1830-1835. Abdul Bookar ko ɓiy Bookar Aali Dunndu Segele, ko o  taanum Aali Segele, hono gooto e jaagorɗe Fuuta, e yonta Almaami Abdul  Kadeer. Aali Dunndu ina jeyanoo e suɓotooɓe Almaami Fuuta, saanga laamu Almameeɓe. Yumma makko wiyetee ko Jeynaba Kan, iwdi Almaami Biraan  Ibraa, to Mbummba.

Ardorde jaayɗe Muritani

Ardorde Jaayɗe* Toownde (Haute autorité de la presse et de l'audioɓisuel) yaltinii bayyinaango ina hollita heen wonde leydi Mauritani waɗii taaɓal teskinngal to bannge demokaraasi caggal wooteeji battindiiɗi ɗi, wooteeji laaɓtuɗi, bellitiiɗi.

E wiyde bayyinaango ngo, ɗum ina feeñi e nguurndam jaayɗe ɗe,

“Ñalɗi na njiiloo leƴƴi ina ngadondira fayde e toowal” (Yero Dooro Jallo)

Taƴre konngol Musiɗɗo Yero Dooro Jallo Hooreejo Fedde Ɓamtoore Pulaar e Senegaal huccitinnoo e tawtoranooɓe batu Mooɓondiral 3ɓu fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani njooɗinoongu e nuwaasoot e hitaande 1985. Konngol ngol ina hollita nafoore jaŋde ɗemɗe Afirik...
- Banndiraaɓe rewɓe e worɓe,
- Jagge laamu tedduɓe e hoohooɓe tedduɓe,
- Terɗe Fedde Ɓamtaare Pulaar,
- Terɗe Yiilirde Toownde;

Holi Yero Dooro Jallo

E oo subaka dewo, 05 lewru mbooy hitaande 2006, fulɓe mbaasii sagata mo ndewaani ñamaande. Fulɓe mbaasii ko weeɓaani heɓtude. Fulbe mbaasii ɗo lekki maamaawi, mawki, ɓesnoowi, ki ɓesnoore mum siilataa, teelnooki e nder yolnde jeereende. Fulɓe kordaama ɗo weendu mawndu, ɓuuɓndu, deeƴndu wonnoondu faabu e daɗdorde lohbe e ɗomɗube e nder yolnde mawnde nde keeri ngalaa, jaaynde woodaani : "So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat".

Hitaande 30ɓiire FƁPM : Seppo cosaan

Kewu o udditiri ko seppo cosaan : cate Nuwaasoot e huunde e cate nder leydi. Denndaangal pinal fulɓe e faggo mum en hollitaama ɗo : gila e koltu maɓɓe (comci e cuɗaari),

Naamne sappo ngam anndude ko woni Etaa siwil

Etaa siwil ko denndaangal kaayitaaji ɗi ɓiyleydiyanke hatojini e jogaade mgam haa waawa anndeede seerndee e heddiiɓe, waawa kadi huutoraade ɗi e fiyakuuji ndenndaanndi : ɗum woni kaayitaaji ɓurɗi lollirde kaayit juddu, kaayit dewgal walla cergal e kaayit cankagol. Keɓgol ɗiin kaayitaaji noon ina jeyaa e ngoƴa yoga e ɓiɓɓe leydi ndi, sabu saɗtande noon ɓeen e waasde newaade laabi keɓirɗi ɗiin kaayitaaji. Ɗeen caɗeele ina mbaawi tonngaade e sababuuji ɗiɗi :

1. Ŋakkere pinal ɓesngu ngu, waasde ummanaade keɓgol heen kaayit fof e sahaa mum sabu waasde faamde hol ko etaa-siɓil nafata.