Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi (jokkere)

0
556

 

Kuulal 75 : Keɓal dokkal leydi dowri e mudda, keɓrangal coodgu, maa dokkal walla ngostiigu hiisetee ko rewaani laawol so wonaa tawo dokkirnooɗo leydi ndii yamirii ɗum etee tawa ɗum teskoraama kaayit noteer keɓtinaaɗo.

Noteer kala belsindiiɗo sarɗiiji cifaaɗi e nder ooɗoo dekere ko kañum deftotoo kaalis pawiiɗo e ɗum oo.

Kuulal 76 : Tottiraaɗo leydi e mudda so yiɗii tottirde leydi dowri e mudda foti ko huccinde ɗaɓɓaande mum feewde e kiliifa tottirnooɗo leydi ndii, ko oon ɗaɓɓirta sarwisaaji karalleeji taƴɗi sañ yo loskan ɗum mbele leydi ndii liggaama, mbele amo waawa ñaawde so amo waawi jaɓde tottirgol leydi ndii walla alaa.

Ngool jaɓgol foti ko waɗaneede kaayit tottee ɗaɓɓuɗo leydi ndii oo, oon hollitoya ɗum Noteer keɓtinaaɗo. Ina farlii e oon Noteer nde loskata so tawii oon kaayit tottirgol ina rewi laawol hade makko rokkirde kaayit nuunɗinaaɗo to bannge noteer mo o foti winnditoyaade to Ardorde huuftidinnde leyɗeele e jawdi Dowla e nder Karnal leydi e nder Mughataa.

Kuulal 77 : Ronooɓe e hunanaaɓe dokkal caggal birnagol tottiraaɗo leydi dowri e mudda, wakkiliiɓe lomtaade mo e kala ko farlinaa e tottiraaɗo leydi dowri e mudda, ina farlii e mum en jogoraade leydi ndii no tottiraa nii, mbaasa ɗum feccitaade haa nde ndokkiraa pandugal kala. E ɓe mbaawi e ko heerii juutnaneede lajal gollagol leydi ndii tawa diwataa hitaande.

Kuulal 78 : Leydi dowri tottiraandi e mudda hiisetee ko leydi laamu haa nde rokkiraa pandungal kala. Ndi waawaa jukneede walla waɗeede « wakf ». Tottirgol leydi e mudda waawi rokkeede tan ko moritaninaajo walla fedde jogiinde neɗɗaagu moritani.

Kuulal 79 : Kala baɗal kaayit jowitiiɗo e tottirgol leydi dowri e mudda foti tuugaade ko e silsil joofaaɗo e ooɗoo dekere, so wonaa ɗum oon kaayit hiisetee ko woodaani.

Jeyɗo oon kaayit kiiseteeɗo woodaani alaa daliilu mo waawi hollirde ko ina laawɗina jeyi mum, ko ɗum waɗi o hiisetee tan ko jooɗiiɗo e leydi ndi o jeyaa.

Kuulal 80 : Tottirgol leydi dowri e mudda ina foti yahdude e eƴɓo taƴngo juɓɓule goodɗe ɗee.

Ina farlinaa e Joom leyɗeele dowri en e mudda nde ɗooftotoo newuyaaji ndenndaandi maa keertiindi ɗi eƴɓooji juɓɓule ɗee kebli.

Sifaaj no ɗiin eƴɓooji juɓɓule lelnirtee toɗɗetee ko e rewrude e laawol sariya.

TAƳRE V. 2 – Hol ko bonnata hakke Tottiraaɓe leydi dowri e mudda.

Kuulal 81 : Leydi dowri waawi huutoreede tan ko fawaade e ko rokkiraa koo. Ɗum waawi waylireede tan ko e ɗaɓɓaande tottiraaɗo leydi ndii feewde e tottunooɗo leydi ndi oo ; Ko oon, caggal nde yuurnitii doosiyee oo waawi ñaawde so tawii baylugol kuutoragol leydi ndi ina jojji, kadi o toɗɗoo sarɗiiji ɗo ɗum fawotoo.

Baylugol ko anniyanoo e leydi hee koo, ko aldaa e yamiroore tottirnooɗo leydi ndi oo, ina firta tottirgol leydi ndii.

Kuulal 82 : Tottirgol leydi dowri e mudda firtotoo ko dow ɗiiɗoo sarɗiiji garooji:

– E sahaa nde tottirgol leydi e mudda ndii wonti dokkal pandungal ;

– E sahaa nde lajal parlingal e gollugol leydi ndii joofi walla nde lajal aawre leydi ndii no siforaa e kuulal 91 gonngal les ngal, huuɓi ;

– Walla tottiranooɗo leydi ndii e muuda kañum e hoore mum, ko aldaa e waawnere, hollitta yaafiima tottirgol ngol, winnda tottirnooɗo leydi oo. Maayde tottiranooɗo leydi e mudda so tawii kay ronooɓe makko walla ɓe o hunaninoo dokkal leydi ndi njaɓaani e nder lajal hitaande caggal nde o saŋkii, leydi ndi winnditee e inɗe mum en, kollitaani kadi yiɗde mum en lomtaade maayɗo oo e denndaangal ko farlinoo e mum ko yowitii e tottirgol leydi ndii.

– Walla so tawii ko njuɓɓudi wonnoo walla fedde, pusgol mum ko adii nde lajal gollugol leydi ndii joofata ;

– Pirtagol tottirgol leydi sabu baasgol tottiraaɗo leydi ndii hormaade sarɗiiji joofaaɗi e ooɗoo dekere.

Kuulal 83 : So tawii tottirgol firtiima no ɗum waawi jolirde fof, kaalis joɓaaɗo ngam tottirgol leydi e mudda oo, ruttetaake, heddotoo ko e booñ ndenndaandi.

Kuulal 84 : Pirtagol tottirgol leydi e mudda tawa saabii ɗum ko waasde gollaade e mayri ko farlinanoo koo walla ŋakkinde ɗum, waawi jolde tan ko caggal nde losko waɗaa, kadi joomum reentinee lebbi jeegom ko adii nde lajal gollugol leydi ndii toɗɗanoo ndee, so wonaa tawa noon lajal ngal dirtinanooma no siforaa e kuulal 94 gonngal les ngal.

Kuulal 85 : Kaayit ceedtotooɗo pirtagol tottirgol leydi ndii, baɗaaɗo fawaade e sifaaji e dalilaaji kaalaaɗi e kuulal gadingal ngal, ƴettetee ko caggal nde teskaa wonde leydi ndii gollaaka walla golle baɗaaɗe heen ɗee timmaani. Waɗata oon kaayit ko sarwisaaji karalleeji taƴɗi oon sañ, laawɗinta ɗum ko Goomu jeerto luure ko yowitii e leyɗe denndaaɗe e nder Muqataa.

Kuulal 86 : Njeeygu leydi tottiraandi e mudda tawi ko ko yaɓɓi kuule ooɗoo dekere, ɗum saabotoo ko pirtugol ngol ɗoon tottirgol leydi tawa ɗum haɗataa joomum noddeede sariya so teskaama won ko rewaani laawol ko o huutorii.

Kaɓirɗe bawɗe sompeede e leydi e oon sifaa kiisetee ko njantii e jeyi laamu.

Kuulal 87 : Ko dekere walla aretee ƴettetee ngam tabitinde pirtagol tottirgol leydi dowri. Mo ɗum yettii kala ina jogii hakke wullitaade e hilifaaɓe njuɓɓudi laamu walla ñaawirɗe taƴɗe sañ ngam niilnaneede oon dekere walla aretee.

Kuulal 88 : Tottiranooɗo leydi e mudda caggal ɗum firtaa, tawi dalilaaji ɗi sarwisaaji karalleeji toppitiiɗi ɓetde ko gollaa e leydi hee ndokki ɗii amo yedditii ɗum, amo waawi huccinde wullitaango makko etee o jaɓanee, feewde e kiliifa gonɗo dow oo walla ñaawirɗe taƴɗe sañ ngam ɓeto ngoo waɗtee goɗngol.

Ngooɗoon wullitaango ina addana tottiranooɗo leydi oo yowaneede silsil ƴettaaɗo ngam riiwde ɗum e leydi hee.

So tawii wullitaango feewde e kiliifa gonɗo dow oo jaaɓtaaka e nder lajal lebbi ɗiɗi, ndeen deƴƴere oo hiisetee ko calagol.

Kuulal 89 : So tawii saabii pirtugol tottirgol leydi ko waasde golleede walla ŋakkere golle walla noon ko tottirde leydi ndii neɗɗo goɗɗo tawa wonaa e dow yamiroore, leydi ndii fotata ko yeeyeede e peñcu fawaade e sarɗiiji joofaaɗi e deftere parliiɗi arwaniire ndee. Ko heɓaa e njeeygu hee fof waɗetee ko e booñ laamu.

Kuulal 90 : So tawii tottirgol leydi e mudda firtaama sabu cankagol joom mum, tawi teskaama won lordi, ndemri maa mahdi darii e nokku hee, ronooɓe walla jogiiɓe hakkeeji e tottiranooɗo leydi ndii, ina poti, e nder lajal lebbi jeegom caggal nde kaayit tabitinɗo pirtugol tottirgol leydi ndii ƴettaa, ɗoofde kala ko gollanoo e nokku hee.

So tawii ngaal lajal timmii, joomum en ittaani ko darinoo e leydi hee koo, leydi tottiraandi e mudda ndii waɗetee ko e peñcu, yeeyee fawaade e kuule e sarɗiiji no siforaa e deftere parliiɗi nii.

Ko administarasiyoŋ foti toɗɗaade njaru ko darii e leydi hee koo so tawii kay tottiranooɓe leydi ndii e mudda ngullitaaki Goomu Jeerto ñaawoowo luure to bannge leydi dente taƴngu sañ.

Coodɗo leydi ndii ina foti yoɓde tottanooɗo leydi keɓtaandi ndii walla ronooɓe mum walla jogiiɓe hakke e mum, ndaamordi sabu geɗe moƴƴinɗe nokku ɗe goomu ɓeto taƴngu sañ teskii e dow leydi hee.

Kuulal 91 : Ko Noteer keɓtinaaɗo mo tottirnooɗo leydi ndii toɗɗii, taƴata njeeygu nguu. Coodɗo leydi tottiraandi e mudda oo ina foti ɗoon e darnde, yoɓde hakkeeji tottiranooɗo leydi ina heɓta oo, walla joom hakkeeji makko, ko kanko kadi foti yoɓde hakkeeji booñ ndenndaandi ko adii nde leydi ndii waɗtetee e juuɗe makko.

Baɗtugol e juuɗe neɗɗo goɗɗo tottirgol leydi e mudda tottiraandi njeeygu e peñcu waɗata kaayit mum ko noteer caggal nde coodɗo oo yoɓi hakkeeji cifaaɗi e haala ɓennuka kaa.

E winndannde faynde njaaɓanten ko “ DOKKAL LEYDI PANDUNGAL ”, mbaawen timminde ganndal men ko yowitii e fannu ɓurɗo himmude e sariya jeyi leydi mo toŋ. 83-127 ñalnde 5 suwee 1983.

Maamuudu Haaruuna Joop